Matkamme viimeinen päivä varmisti reissullemme arvoisensa päätöksen. Osallistuimme aamusta Siimin luotsaamaan
jazz-työpajaan, mikä oli todella antoisa sekä minulle että Eerikille. Myöhemmin iltapäivällä opiskelijat pitivät konsertin
koulun salissa ja meille tarjoutui hieno mahdollisuus vain
yksinkertaisesti nauttia musiikista – ja voi pojat, miten taidokkaita esityksiä saimme kuulla. Fiilis oli korkealla ja kaikki oli lantion liikkeitä myöten erinomaista (jälkimmäisen lauseen voi matkakumppaninikin allekirjoittaa).
Penkissä pysyminen osoittautui kohdallani poikkeuksellisen vaikeaksi, etenkin viimeiset esitykset tunkeutuivat ihoni alle. Rohkenen jopa sanoa nähneeni heissä jotain sellaista,
miksi haluan itsekin tulla.
Kuten kliseinen lausahdus kuuluu: Matkailu avartaa. Olen erittäin kiitollinen oppilaitoksellemme tästä mahdollisuudesta. Kiitokset myös matkakumppanilleni ja yhden hengen vertaistukiryhmälleni Eerikille. Kokemus oli silmiä avaava ja kasvattava ja uskon, että siitä on minulle hyötyä tulevaisuudessa ainakin henkisenä pääomana. Tästä on hyvä jatkaa, lupaan tehdä parhaani edistyäkseni opinnoissani ja lupaan ehdottomasti arvostaa opintososiaalisia etujamme – kuten kouluruokailua – entistä enemmän.
Kuten kliseinen lausahdus kuuluu: Matkailu avartaa. Olen erittäin kiitollinen oppilaitoksellemme tästä mahdollisuudesta. Kiitokset myös matkakumppanilleni ja yhden hengen vertaistukiryhmälleni Eerikille. Kokemus oli silmiä avaava ja kasvattava ja uskon, että siitä on minulle hyötyä tulevaisuudessa ainakin henkisenä pääomana. Tästä on hyvä jatkaa, lupaan tehdä parhaani edistyäkseni opinnoissani ja lupaan ehdottomasti arvostaa opintososiaalisia etujamme – kuten kouluruokailua – entistä enemmän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti